Tänään nousi mieleen se päivä kun Villen kanssa ensimmäisen kerran nähtiin ja saman tien myös jämähdettiin toistemme elämään. Se oli perjantai 17.9.2004 ja minä olin lähdössä tyttöjen kanssa Jämsään baarikierrokselle (minä kuskina, kuinkas muutenkaan!) ja äiti kiusasi koko päivän että hänelle oli tulossa nuoria poikia 5 kpl majoittumaan, tai siis ainakin ne nuorilta kuulosti... No tuo nyt ei ollut ensimmäinen kerta kun äiti niin sanoi ja yleensä sieltä tulikin 60 ja kuoleman välissä olevia. 
Lähdin hakemaan kyytiläisiäni, mutta meinasinkin ajaa kolarin kun kerrankin joku tuli vastaan meidän pikku hiekkatiellä ja autossa istui NUORIA miehiä ja tuli vielä toinenkin auto saman laisella lastilla. No eihän siinä muu auttanut kuin kääntyä kotiin päin ja leikkiä että olin unohtanut lompakkoni. Äidille supatin äkkiä jotain ett kehu niille paikallista baaria! Mä voin heittää ne!
Mentiin tyttöjen kanssa Jämsään ja saaliista tietysti puhuttiin. Ei oltu kauaakaan oltu kun äiti soitti että "nyt ne pojat sitten haluisi Tehiin!" Auto ympäri ja 120km/h vauhdilla Kuhmoisia kohti, hirveenkin meinattiin törmätä. Tytöt tiputin jo Tehiin ja kotona autoon könysi 4 äijää. Etupenkille tuli yksi mikä vain höpötti ja höpötti= tosi rasittava, mun takana istui äijä mikä halusi hieroa mua koko ajan =lima kasa, yksi mikä oli vaan hiljaa ja yks mikä hali mun pehmolelu pupua= Ville =)
Baarissa oli aika kohina päällä, mutta aloin Villen kanssa jossain vaiheessa jutella kaikesta jo niin joutavasta, mutta yht äkkiä huomasikin että meillä synkkasi oikein hyvin. Ilta meni rattoisasti jutellessa ja kun oltiin autossa menossa takaisin kotia kohti kysyi Ville "Pitäisiköhän mun iskeä sut?" Vastaukseksi tuli että iske vaan... Ville kyseli että miten? "No nyrkillä perrkele!"
Tätä Villen kaverit jaksavat nauraa edelleen kun vielä siinä oli se tuleva aviopari.