Naimisiin.infon artikkeli meistä 070707 pareista pisti ajattelemaan. Työtä on todella jo takana, pitäisi siis muistaa välillä palkita itsensä ja puolisonsa: Taputtaa itseään selkään ja todeta olevansa hyvä jätkä!
 
Helpommin tulee vain juostua ja vaadittua itseltään enemmän ja enemmän, kuin että pysähtyisi nauttimaan tästä kaikesta sillä toivottavasti tämä on se ainut kerta. =) Itse olen niin yltiömäisen romanttinen näissä asioissa, että en halua edes ajatella eroamista vaihtoehtona kuten myös avioehto jää tekemättä samasta syystä.
 
Jos tuo toinen puoliskoni joskus katoaa niin tiedän että minulla on suurempiakin murheita silloin kun rahalliset edut. Toiseen on jo niin tottunut monien joulujen, surujen ja yhteisten öiden jälkeen.
 
Nyt tuli taas sellainen "mähän rakastan tota talluskaa" kohtaus, että lähdenpä sen heti hänellekkin kertomaan